Polysytemia vera on harvinainen ja hitaasti kehittyvä sairaus, jossa luuydin tuottaa liikaa punasoluja, usein myös valkosoluja ja verihiutaleita. Tautia kutsutaan myeloproliferatiiviseksi neoplasiaksi, ja sitä pidetään eräänlaisena veren syöpänä.
Veri paksuuntuu taudin myötä, ja tämä lisää veritulpan riskiä. Monet ihmiset ovat pitkään oireettomia, ja tauti löytyy usein sattumalta tavallisesta verikokeesta.
Oireet voivat olla hyvin erilaisia, ja niiden vaikeusaste vaihtelee yksilöittäin. Tässä artikkelissa käydään läpi yleisimmät oireet, niiden vakavuus, taudin perusteet sekä diagnoosi, hoito ja tukimahdollisuudet.
Mitkä ovat polysytemia veran oireet?
Oireet liittyvät siihen, että veri on paksumpaa ja verisolujen määrä on kohonnut. Samanlaisia oireita esiintyy kuitenkin monissa muissa sairauksissa, joten yksittäinen oire ei vahvista diagnoosia.
Mikä se on
Hitaasti kehittyvä myeloproliferatiivinen neoplasia, jossa luuydin tuottaa liikaa verisoluja.
Yleisimmät oireet
Kutina lämpimän suihkun jälkeen, päänsärky, väsymys, suurentunut perna ja punoittava iho.
Vakavat merkit
Veritulpat ja runsas verenvuoto vaativat nopeaa hoitoa.
Mistä tukea
Potilasjärjestöt, Kela ja hoitava hematologian yksikkö.
- Oireet eivät ole tälle taudille yksinomaisia, ja ne voivat johtua muistakin syistä.
- Lämpimän suihkun tai kylvyn jälkeen esiintyvä kutina on yksi taudin tyypillisimmistä oireista.
- Oireiden vaikeusaste vaihtelee lievästä vakavaan.
- Veritulpat ovat keskeinen komplikaatio, ja niiden oireisiin on syytä hakeutua hoitoon nopeasti.
- Diagnoosin ja hoitopäätökset tekee hematologi, ei pelkästään oireiden perusteella.
| Tieto | Sisältö |
|---|---|
| Taudin luonne | Krooninen myeloproliferatiivinen neoplasia eli verisyöpä |
| Eteneminen | Hidasta |
| Keskeiset oireet | Kutina, päänsärky, suurentunut perna, punoittava iho ja korkea verenpaine |
| Vakavat komplikaatiot | Veritulpat ja verenvuoto |
| Diagnoosin keskeiset tutkimukset | Verenkuva, JAK2-geenitesti ja tarvittaessa luuydinbiopsia |
| Hoitovaihtoehdot | Verenlasku, pieniannoksinen aspiriini ja verisolumäärää vähentävät lääkkeet |
| Ensimmäinen yhteydenottopaikka | Terveyskeskuksen lääkäri, diagnoosia varten hematologian yksikkö |
Yleisiä oireita ovat päänsärky, huimaus, väsymys ja hikoilu. Kutina on usein voimakkainta lämpimän suihkun tai kylvyn jälkeen.
Osalla esiintyy käsien ja jalkojen polttavaa kipua, punoitusta ja lämpöä. Tätä kutsutaan erytromelalgiaksi. Iho voi olla punakka erityisesti kasvoissa, ja mustelmia voi syntyä helposti.
Vatsan oireisiin kuuluvat kylläisyyden tunne pian aterian jälkeen sekä vasemman ylävatsan kipu tai turvotus, jotka liittyvät suurentuneeseen pernaan. Joillakin todetaan myös korkea verenpaine, ja verenpaineen seurantaan voi käyttää Verenpaineen Seurantalomake PDF – Lataa Ilmainen Lomake Ja Aloita Seuranta.
Osalle tulee nivelkipua, usein isovarpaan kivuliasta turvotusta eli kihtiä, sekä luukipua. Hengenahdistus ja hengitysvaikeus makuulla kuuluvat myös raportoituihin oireisiin. Verenvuototaipumus näkyy usein nenä- tai ikenien verenvuotona.
Miten oireet vaihtelevat lievästä vakavaan?
Oireet voivat olla lieviä tai hyvin vakavia, ja niiden kehittyminen on yksilöllistä. Osa ihmisistä ei huomaa oireita lainkaan, kun taas toisilla oireet voivat pahentua.
Veritulpat
Veri paksuuntuu taudin myötä, mikä lisää veritulppien riskiä. Veritulpat voivat olla laskimo- tai valtimotukoksia, ja ne voivat johtaa aivohalvaukseen, sydänkohtaukseen tai keuhkoemboliaan.
Suomenkielisessä potilasohjeessa tautia kuvataan samansuuntaisesti oireiden ja veritulppariskin kautta.
Milloin ei kannata odottaa
Aivohalvauksen tai sydänkohtauksen merkit, laskimotukoksen oireet ja runsas verenvuoto vaativat välitöntä hoitoa.
Milloin oireet vaativat kiireellistä hoitoa?
Ota yhteys lääkäriin, jos sinulla on polysytemia veran oireita. Hakeudu välittömästi hoitoon, jos oireet ovat äkillisiä, vakavia tai pahenevat.
- Aivohalvauksen merkit
- Sydänkohtauksen merkit
- Laskimotukoksen oireet, kuten jalan turvotus ja kipu
- Keuhkoembolian merkit
- Normaalia runsaampi verenvuoto
Mitä polysytemia vera on?
Polysytemia vera on harvinainen ja hitaasti etenevä sairaus. Se kuuluu myeloproliferatiivisiin neoplasioihin, joissa luuydin tuottaa verisoluja liikaa.
Hitaasti etenevä verisyöpä
Tauti kehittyy yleensä hitaasti, ja potilas voi olla oireeton vuosia. Terveyskylän tietojen mukaan tauti löytyy usein terveystarkastuksessa tai muun syyn vuoksi otetusta verikokeesta, ja se kuvataan verisyöpänä (Terveyskylän tiedot polysytemiasta).
Sairaus ei yleensä ole parannettavissa, mutta hoidolla oireita ja komplikaatioita voidaan hallita hyvin.
Oireiden kulku vaihtelee
Oireet ja niiden vaikeusaste vaihtelevat yksilöllisesti, joten sama oire ei tarkoita samaa kulkua kaikilla.
Myeloproliferatiivinen neoplasia
Myeloproliferatiivisella neoplasialla tarkoitetaan ryhmää sairauksia, joissa verisolujen tuotanto luuytimessä lisääntyy liikaa. Polysytemia vera kuuluu tähän ryhmään.
Tautiin liittyy yleisesti JAK2 V617F -geenimuutos, jonka todetaan olevan yli 95 prosentilla potilaista (Cancer Research UK). Muutos ei yleensä periydy, vaikka harvinaisissa tapauksissa tautia esiintyy suvuittain.
Yhdysvaltalaisen MedlinePlus-tietokannan mukaan tauti on yleisempi yli 60-vuotiailla ja miehillä, ja sairastuminen alle 40-vuotiaana on harvinaista.
Riskitekijät
Ikä, ylipaino, diabetes ja tupakointi lisäävät verisuoni- ja veritulppariskiä.
Miten polysytemia vera diagnosoidaan ja hoidetaan?
Diagnoosi
Diagnoosi perustuu verenkuvaan, jossa hemoglobiini ja hematokriitti ovat kohonneet. Usein myös valkosolut ja verihiutaleet ovat koholla. Lisäksi tehdään JAK2-geenitesti, harvemmin CALR-geenitesti, ja mitataan erytropoietiinitaso, joka on yleensä matala.
Luuydinbiopsia voi olla tarpeen, ja diagnoosissa käytetään myös kliinisiä kriteerejä. Päätöksen diagnoosista ja hoidosta tekee hematologi, ei pelkkien oireiden perusteella.
Hoito
Tautia ei voi parantaa, mutta hoidolla vähennetään punasolujen määrää ja veritulppariskiä. Hoitoon kuuluu verenlasku eli flebotomia sekä pieniannoksinen aspiriini.
Verisolumäärää voidaan laskea lääkkeillä, kuten hydroksiurealla tai interferonilla. Myös ruksolitinibi kuuluu käytettyihin lääkkeisiin, ja harvoin hoitona käytetään kantasolusiirtoa. Hoitovalinta riippuu potilaan riskiluokasta.
Yleiskuvauksen hoidosta tarjoaa Merck Manual.
Mistä tukea polysytemia veraan sairastuneille?
Potilasjärjestöt ja vertaistuki
Potilasjärjestöt ja syöpäjärjestöt tarjoavat tietoa sekä yhteyksiä muihin potilaisiin. Sairauden kanssa elämisessä vertaistuki voi olla merkittävä apu.
Tukea kannattaa hakea myös hoitavalta hematologian yksiköltä, joka tuntee potilaan tilanteen.
Kela ja sairauden hoidon tuki
Kelan tukien ja korvausten ehdot riippuvat yksilöllisistä edellytyksistä. Ajantasaiset ehdot löytyvät Kelan verkkosivuilta.
Miten sairaus etenee diagnoosista seurantaan?
Oireet kehittyvät usein vähitellen, eikä kaikilla ole oireita diagnoosihetkellä. Seuraavat vaiheet kuvaavat tyypillistä kulkua.
- Oireet voivat ilmaantua hitaasti, tai tauti voi olla oireeton. Terveyskylän tietojen mukaan tauti löytyy usein sattumalta verikokeesta.
- Lääkärin arviossa tarkistetaan verenkuva, joka voi osoittaa kohonneita verisoluarvoja.
- Vahvistavassa diagnoosissa tehdään JAK2-geenitesti ja tarvittaessa luuydinbiopsia WHO:n diagnostiikkakriteerien mukaisesti.
- Riskiluokan arviointi ohjaa hoitovalintaa, ja sen tekee hoitava hematologi.
- Hoidon aikana seurataan säännöllisesti verikokeita ja mahdollisia komplikaatioita.
Mikä on varmaa ja mikä vielä epäselvää?
Tiedot jakautuvat kahteen ryhmään: vakiintuneisiin havaintoihin ja asioihin, joissa vaihtelu tai epävarmuus on suurta.
| Varmaa tietoa | Epäselvää tai vaihtelevaa |
|---|---|
| Polysytemia vera on hitaasti etenevä myeloproliferatiivinen neoplasia | Oireiden yhdistelmä ja vaikeusaste vaihtelevat ihmisten välillä |
| Kutina, päänsärky, suurentunut perna ja veritulpat kuuluvat raportoituihin oireisiin | Osalla ihmisistä ei ole oireita lainkaan |
| Diagnoosi vaatii erikoistutkimuksia, eikä pelkkiä oireita riitä | Kutina ei aina johdu tästä taudista |
| Sairaus ei yleensä ole parannettavissa, mutta oireita voidaan hallita | Ennuste riippuu yksilöllisistä riskitekijöistä, eikä tässä esitetä tarkkoja elinaikalukuja |
Miksi diagnoosi voi viivästyä?
Taudin oireet muistuttavat monia yleisiä sairauksia, minkä vuoksi tauti voi jäädä huomaamatta pitkäänkin. Usein ensimmäinen havainto tehdään muun syyn vuoksi otetussa verikokeessa.
Taudissa luuydin tuottaa liikaa verisoluja, erityisesti punasoluja. Veri paksuuntuu, ja tämä lisää veritulppien riskiä. Taustalla on usein JAK2 V617F -muutos.
Diagnoosista ja hoidosta vastaa hematologi, ja säännöllinen seuranta on tärkeä osa hoitoa.
Mihin lähteisiin tieto perustuu?
Tieto perustuu suomalaisiin ja kansainvälisiin terveystietolähteisiin. Osa lähteistä on englannin-, ruotsin- tai tanskankielisiä, ja suomenkielistä virallista oirekuvausta on saatavilla rajallisesti.
Hematologi on keskeinen asiantuntija diagnoosissa ja hoidossa. Lääkkeisiin liittyvät ajantasaiset tiedot löytyvät Fimean sivuilta, ja tukea koskevat tiedot Kelan sivuilta.
Mitä seuraavaksi, jos oireet huolestuttavat?
Jos kutina, päänsärky, selittämätön mustelmataipumus tai turvotus jatkuvat, kannattaa ottaa yhteys lääkäriin. Äkillisten veritulppien merkkien tai runsaan verenvuodon yhteydessä hoitoon hakeudutaan välittömästi. Tämä sivu ei korvaa lääkärin arviota. Yleisemmistä oireista ja niiden hoidosta on kerrottu myös sivulla Virtsa Ei Tule Paineella – Syyt, oireet ja hoito.
Kysymyksiä polysytemia verasta
Onko polysytemia vera parannettavissa?
Sairaus ei yleensä ole parannettavissa. Hoidolla oireita ja komplikaatioita voidaan kuitenkin hallita hyvin.
Kuka sairastuu polysytemia veraan useimmin?
Tauti on yleisempi yli 60-vuotiailla ja miehillä. Sairastuminen alle 40-vuotiaana on harvinaista.
Liittyykö tautiin geenimuutos?
Tautiin liittyy yleisesti JAK2 V617F -geenimuutos, jonka todetaan olevan yli 95 prosentilla potilaista. Muutos ei yleensä periydy.
Voiko tautiin sairastua ilman oireita?
Kyllä. Monet potilaat ovat oireettomia pitkään, ja tauti löytyy usein sattumalta tavallisesta verikokeesta.
Mitkä tekijät lisäävät veritulpan riskiä?
Ikä, ylipaino, diabetes ja tupakointi lisäävät verisuoni- ja veritulppariskiä. Taudin itsensä aiheuttama veren paksuuntuminen lisää riskiä myös.
Älä missaa
Oma energia Vattenfall – Kattava opas kirjautumiseen ja käyttöön
Joanna Wallinheimo – Näyttelijän Ura Ja Tarina
Elli Haloo puoliso – Janne Kasurinen ja perhe-elämä
Elvis 2022 Rooleissa – Kaikki näyttelijät ja roolit
La Promesa – Salaisuuksien kartano – Kausi 5 Yle Areenassa
Mitsubishi ilmalämpöpumppu hinta asennettuna – LN25 alkaen 2 000 €




